Useimmat kehonpainoa käsittelevät kirjoitukset nostavat esiin kalorien syömisen suhteessa kulutukseen. Paino, perse ja keskivartalo kasvaa kun kaloreita syödään enemmän kuin niitä kuluu. Pitää paikkansa.
Säikähtäneimmät alkavat jumpata, nostaa painoja ja kuluttaa lenkkipolkuja enemmän. Katsotaan tarkaan, mitä suuhun laitetaan ja nautintoja rajoitetaan. Hetkeksi. Kunnes jokin paikka menee rikki tai muuten vaan lipsutaan takaisin siihen, mistä lähdettiin. Se on helpompaa.
Harvoin nostetaan esiin niitä syitä, mitkä saavat syömään niin kutsutusti liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Totta kai liikuntatottumuksilla tai tottumusten puutteella on vaikutusta, mutta aikuisista pienikokoisimpienkin tulisi syödä lähes 2000 kcal päivässä eikä ”miehenkokoistenkaan” tulisi jättää päivän kaloreitaan paljoa alle 3000. Kaloreista enemmän blogissani Painavaa asiaa kaloreista.
Päivän tai päivien mittaan kumuloitunut liian pitkäksi venynyt energiavajaus laukaiseen energiahimon.
Himo on holtitonta ja tyydytetään mahdollisimman nopeilla ja usein helpoilla energiaintensiivisillä välipaloilla tai hetkessä hotkimalla huomaamatta yli tarpeen. Kylläisyydentunnetta ei tunnisteta tai se syntyy viiveellä. Himo sanelee tahdin.
Juttu piilee siinä, mistä omien ruokailutottumusten kalorit koostuvat.
Päivän aterioiden muodostama kokonaisuus on avainasemassa. Jos oma ruokavalio koostuu riittävästä energiansaannista, jonka ravintosisältö on tasapainossa, pysyy nälkä paremmin kurissa, annokset maltillisina ja ateriavälit tasaisina. Se on tylsää, mutta ei vaikeaa.
Sen sijaan, että keskitytään karsimaan kaloreita, tulisi ennen kaikkea ensin kiinnittää huomiota aterioiden sisältöön. Sen avulla turhat kalorit karsiutuvat itsestään.
Keväällä julkaisen Ravinnon rakentamisen käsikirjan, joka sisältää esimerkkejä arkisista ateriakokonaisuuksista. Niiden avulla jokainen pystyy mukailemaan itselleen tasapainoisen ruokavalion. Ja kun itse en ole mikään ruokaguru, reseptit ovvat varmasti jokaisen valmistettavissa.